RUUHI-LAPIN ERÄMIEHET ry säännöt.
Säännöt rekisteröity : 08.08.2017
1 §
YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA -PIIRI
Yhdistyksen nimi: Ruuhi-Lapin Erämiehet ry.
Kotipaikka: Toivakan kunta Länsi-Suomen läänissä
Yhdistys on perustettu 1958 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on Suomi.
Seura on Suomen metsästäjäliiton ja Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön ja Keski-Suomen Vapaa-ajan kalastajapiirin jäsen.
2§
SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen;
2) riistan- ja elinympäristöjenhoitotoimintaa;
3) metsästysampumaurheilua;
4) kenneltoimintaa
5) vapaa-ajan kalastustoimintaa.
3§
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla riistaelinympäristöjen hoitoon ja luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua toimintaan;
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa;
8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa
9) edistämällä vapaa-ajan kalastustoimintaa
10) omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
11) tarjoamalla käyttöön seuran nylkyvajaa ja kotaa erillisen säännön mukaisesti.
4 §
SEURAN JÄSENET
1. Metsästävät jäsenet:
Henkilön tulee asua vakituisesti seuran toiminta-alueella tai omistaa metsästykseen laadullisesti ja määrällisesti soveltuvan maa-alueen seuran toimialueella metsästyslain rajoitukset huomioiden.
1.1 Jäsen on, joka suorittaa seuraan liittyessään liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, joiden suuruus päätetään talvikokouksessa. Jäsenen on asuttava vakituisesti toiminta-alueella tai omistettava toiminta-alueelta vähintään neljä (4 ) hehtaaria metsästykseen soveltuvaa maa-aluetta seuran toiminta-alueelta metsästyslain rajoitukset huomioiden.
Nuoret jäsenet (alle 25 vuotta) joilla on toiminta-alueella asumisvelvoite, mutta asuvat muualla voivat olla seuran jäseniä opiskelujensa ajan.
1.2 Maanomistajajäsen on jäsen, joka omistaa vähintään 7 hehtaaria metsästykseen soveltuvaa maa-aluetta seuran toiminta-alueelta ja luovuttaa omistamansa maa-alueen korvauksetta seuran metsästys- ja riistanhoitoalueeksi. Maanomistajajäsen on liittymismaksusta vapaa, mutta suorittaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus päätetään talvikokouksessa. Johtokunnan esityksestä seuran kokous päättää maanomistajajäsenen hyväksymisestä sekä onko kyseessä olevan alueen (vähintään 7 ha) merkitys metsästykselle ja riistanhoidolle riittävä edellyttämään maanomistajajäsenyyttä. Maanomistajajäsenellä ei ole toiminta-alueella asumisvelvoitetta.
Kiinteistöyhtymän /vast. omistajista voidaan hyväksyä maaomistajajäseneksi omistussuhteen (1 maanomistajajäsen/7 ha) mukaan.
Maanomistajajäsenellä ei ole koeaikaa. Maanomistajan perheenjäsenen liittyessä seuraan hänet rinnastetaan jäseneksi. Maanomistajan perheenjäsenillä tarkoitetaan maanomistajan puolisoa ja lapsia puolisoineen sekä näiden lapsia, eikä heillä ole toiminta-alueella asumisvelvoitetta.
Kultakin maa-alueelta voidaan hyväksyä seuran jäseniksi (ml. maanomistajajäsen) ilman liittymismaksua yksi (1) jäsen /seitsemän (7) hehtaaria.
1.3 Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten arvo on elinikäinen. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja ovat vapautettuja jäsenmaksuista. Heidän metsästys-/kalastusoikeutensa säilyvät ennallaan.
1.4 Koejäsen
Koejäsenyys kestää 2 vuotta, jonka jälkeen seuran kokouksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran jäseneksi tai hylkäämisestä. Jäseneksi voi hakea koejäsenyyden jälkeen kirjallisella hakemuksella, jossa on selvitys koejäsenyyden aikaisesta osallistumisesta seuran toimintaan.
Koejäsenellä on oikeus metsästää seuran mailla. Koejäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa seuran kokouksessa. Koejäsenen hirviseurueeseen osallistumisesta määrätään hirvenmetsästyksen jahtisäännössä.
Jäsenyyden saamiseksi on koejäsenen osallistuttava seuran toimintaan, osallistumalla kokouksiin, talkoisiin ja/tai riistanhoitotyöhön.
1.5 Nuorisojäseneksi voidaan valita alle 18-vuotias henkilö, joka kuuluu seuran jäsenen talouteen ja täyttää jäsenyydelle vaadittavat ehdot. Nuorisojäsen ei maksa liittymismaksua, mutta maksaa vuotuisen nuorisojäsenmaksun, jonka suuruuden talvikokous vahvistaa. Nuorisojäsenen tulee hakea kohdan 1.1 tarkoittamaa jäsenyyttä normaalilla hakumenettelyllä täytettyään 18 vuotta. Nuorisojäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta kokouksissa.
2. Muut jäsenet:
Seuran jäseneksi voi seuran kokous hyväksyä lisäksi kala- ja metsästysampumaharrastajajäseniä sekä kannatusjäseniä. Heillä ei ole toiminta-alueella asumisvelvoitetta, metsästysoikeutta, eikä äänioikeutta.
2.1. Kalamies- ja metsästysampumaharrastajajäsen, joka suorittaa seuraan vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus päätetään talvikokouksessa. Jäsenen ei tarvitse olla paikkakunnalla asuva. Jäsenellä ei ole koejäsenyysaikaa eikä riistanhoitovelvoitteita. Kohdissa 1.1 ja 1.2 mainitut jäsenet voivat liittyä tämän kohdan tarkoittamiksi jäseneksi ilmoittamalla asiasta johtokunnalle. Jäsenillä ei ole liittymismaksua.
2.2. Kannatusjäseneksi hyväksytään henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenet maksavat seuran talvikokouksessa erikseen henkilölle ja oikeuskelpoiselle yhteisölle päättämän vuosittaisen, tai kertaluonteisen kannatusmaksun.
Kannatusjäsenet hyväksyy seuran johtokunta.
5§
JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun. Aiemmin maksettu liittymismaksu korvaa uuden, mikäli henkilö hakee jäsenyyttä uudelleen.
Jäsen on velvollinen omalla toiminnallaan pitämään hyvät suhteet maanomistajiin ja seuran jäseniin, sekä mahdollisissa metsästykseen liittyvissä ristiriitatilanteissa ryhtyä itse viipymättä selvittämään asiaa. Jäsen on velvollinen tuomaan asian johtokunnan tietoon.
Jäsen/seurue on velvollinen ilmoittamaan ja korvaamaan aiheuttamansa vahingot omistajille.
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan jäsenyytensä perusteissa tapahtuneet muutokset johtokunnalle.
Kaikki jäsenmaksuvelvolliset ovat velvollisia maksamaan huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää, sekä jäsenet ovat velvollisia noudattamaan toiminnassaan seuran sääntöjä ja hyviä metsästystapoja.
Jäsen on velvollinen vuokraamaan seuran toiminta-alueella olevat omistamansa maat seuran käyttöön. Mikäli maanomistajajäsen rajoittaa metsästystä maillaan, ei maanomistajalla, eikä hänen maanomistuksensa perusteella seurassa olevilla jäsenillä ole metsästysoikeutta kyseisten rajoituksien osalta seuran mailla. Mikäli maanomistaja haluaa rajoittaa metsästystä maillaan, on rajoituksien perustuttava riistanhoidollisiin toimenpiteisiin. Rajoituksien perusteet esitettävä johtokunnalle ja päätöksen alueen rauhoituksesta tekee seura.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvoitteet kuin varsinaisellakin jäsenellä, lukuun ottamatta oikeutta tuoda vieraita seuran alueelle metsälle.
Kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäsentä koskevat samat velvoitteet kuin muita jäseniä, mutta ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.
Kannattavien henkilöjäsenten ja kannattavien yhteisöjäsenten kertakaikkisesta, tai vuotuisesta maksusta päättää seuran talvikokous, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta.
Metsästävä jäsen on velvollinen suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen verran ja pitämään luetteloa suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta. Hän on myös velvollinen tekemään vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle riistanhoitotoimenpiteistä ja pyytämästään riistasta seuran kesäkokoukseen mennessä.
Riistanhoitovelvoitemaksu
Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä.
Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.
Riistanhoitotyötä ja seuran toimintaa ovat mm. seuran kokouksiin osallistuminen, talkoisiin osallistuminen, riistapeltojen hoito, pienpetojen metsästys ja riistakolmiolaskennat, sekä seuran toimintaan liittyvät koulutukset ja kurssit.
6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsen on itse velvollinen eroamaan seuran jäsenyydestä, mikäli ei täytä jäsenyydelle asetettuja edellytyksiä. Eroilmoitus on toimitettava johtokunnalle.
Paikkakunnalta muuttaessaan henkilöllä ei ole oikeutta seuran kiinteään omaisuuteen, eikä liittymismaksun palautukseen.
7 §
SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET
Seuran johtokunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen maksukehotuksen jälkeen ;
2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti toistuvasti ;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.
5) toiminnallaan tai käytöksellään vahingoittaa seuran toimintaa tai etua
6) seuran johtokunta voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen.
7) Metsästyssääntöjen rikkomuksista aiheutuvat seuraamukset tulee käsitellä johtokunnassa ennen seuraamuksen antamista.
Ennen päätöksentekoa on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen. Toistuvista seuraamustoimenpiteistä (kurinpito) tai moitittavan toiminnan jatkamisesta jäsen on erotettava.
Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, erottamispäätös tulee voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään helmikuun- ja kesäkokous heinäkuun loppuun mennessä. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ja enintään 21 päivää ennen kokousta.
1) seuran internet-sivuilla ja
2) ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella. Seuran virallisena ilmoitustaulut ilmoitetaan seuran kotisivuilla.
9 §
TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa;
2) todetaan kokouksen laillisuus;
3) hyväksytään työjärjestys;
4) esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;
6) toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali;
7) toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;
8) toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisen varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle;
9) vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään metsästysammunnan harjoittelusta.
10) päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta, sekä riistanhoitovelvoitemaksun suuruudesta. Lisäksi päätetään hirviseurueen liittymismaksusta, sekä hirvilupien käytöstä.
11) päätetään kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta ja käsitellään ja määritetään nylkyvajan ja kodan käyttökustannusmaksut.
12) valitaan tarpeelliset jaostot;
13) vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio;
14) hyväksytään seuran uudet jäsenet ja koejäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla.
15) käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset.
16) valitaan metsästyksen johtajat ja heille varahenkilöt
17) valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä seuran ulkopuolisiin organisaatioihin.
18) päätetään Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirille tehtävistä esityksistä
19) käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat.
20) keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.
10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä ja toimintasuunnitelman mukaisista asioista sekä hyväksytään seuran käytössä olevat metsästyssäännöt. Käsitellään metsästysajat, rauhoitusalueet, riistakiintiöt, metsästyksen vartiointi. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista ja valita uusia jäseniä.
11 §
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa ( 1/10 ) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.
12 §
PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjan on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
13 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Henkilöistä äänestettäessä äänestys suoritetaan lipulla. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä koejäseniä, nuorisojäseniä, ja kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
14 §
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään neljä viikkoa ennen talvikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.
15 §
SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta.
Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 7 jäsentä, joista erovuorossa on vuosittain puolet tai lähinnä puolet jäsenistä. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita johtokuntaan uudelleen. Jos jäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
16 §
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
17 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja sihteerillä, kaksi yhdessä.
18 §
JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti:
1) toimia seuran ylimpänä ja toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;
7) toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot;
8) nimetä edustajat Toivakan riistanhoitoyhdistyksen, metsästäjäliiton ja Vapaa-ajan kalastajien keskusliiton sekä Kennel- liiton ja piirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;
9) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
10) ylläpitää seuran jäsenluetteloa;
11) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta sekä pitää yllä seuran kalustoluetteloa;
12) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
13) hyväksyä ja erottaa jäsenet;
14) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
15) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
16) vastata metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevista sopimuksista sekä
17) päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§ 7)kohdan mukaisesti
18) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
19 §
SEURAN METSÄSTYS- JA KALASTUSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.
20 §
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.
Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:lle (Suomen metsästysmuseo).
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Toivakan riistanhoitoyhdistykselle, metsästäjäliitolle ja Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestölle ja Keski-Suomen piirille.
21 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.