HIRVENMETSÄSTYS SÄÄNTÖ

Ruuhi-Lapin Erämiehet Ry – HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ 2018

YLEISTÄ

  1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
  2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. Lopullinen kaatomäärä päätetään hirvivahinkojen sekä jäljellä olevan määrän perusteella, kun puolet hirvistä on kaadettu (yhteisluvassa myönnettyjen kaatolupien määrä).
  3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
  4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Sääntö jaetaan kirjallisesti jokaiselle metsästykseen osallistuvalle ennen metsästyksen alkua.

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

  1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuutetut seuran jäsenet.
  2. Metsästysalueista pidetään kartastoa, Kartasta näkee kaikki seuran hirvenmetsästykseen vuokraamat maa-alueet. Passipaikat on merkittävä karttaan ja maastoon. Jokainen metsästykseen osallistuva on velvollinen hankkimaan tiedon hirvialueen rajoista.
  3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

KAATOLUVAT

  1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai hirviseurueen johto.
  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.

OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

  1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa
  2. Seuran hirviseurue muodostetaan ilmoittautumalla viimeistään kesäkokouspäivänä jahtivoudille. Osallistuminen vahvistetaan kaksi viikkoa ennen metsästyksen alkua suorittamalla osallistumismaksu, ellei seuran säännöissä muuta todeta.
  3. Hirviseurueeseen liittyvä uusi jäsen on velvollinen suorittamaan 500 € suuruisen liittymismaksun seurueeseen liittymisen yhteydessä. Nuoret (alle 20v) liittymismaksu on 200 €. Osallistumismaksut vahvistetaan vuosikokouksessa.
  4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Jahtiin osallistuvan on kohdistettava metsästyksessä käytettävä ase hirvenmetsästykseen tarkoitetuilla patruunoilla. Jahtikautena, jolloin ampumakoetta ei ole suoritettu, tulee metsästykseen osallistuvan pitää ampumataitoa yllä harjoittelemalla.

 METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

  1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitaan vuosittain talvikokouksessa.
  2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt seurue valitsee keskuudestaan.
  3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.
  4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

  1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta
    poissa olleille seuran jäsenille.
  2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää seurue 75% enemmistöllä. Viikkometsästys mahdollista joulukuun alusta eteenpäin.
  3. Jahti toteutetaan seuruejahtina, eli kaikilla seurueen jäsenillä on oltava tasapuoliset mahdollisuudet kaataa hirvi metsästystapahtuman aikana. Nuorelle koiralle voidaan kaataa yksi hirvi ohjaajan toimesta erillisalueella.
  4.  Tiedottaminen  metsästyksen aikana seurueelle tapahtuu jahtiradiolla (jahtiradio on liittymisehto hirviseurueeseen)

HIRVIKOIRIEN KÄYTTÖ

  1. Metsästyksessä käytetään kahta koiraa pääjoukon mukana ja puolen päivän aikaan suoritetaan koirien vaihto. Aamupäivän jahdissa käytetään nuorempia kokemattomampia koiria ja iltapäivällä kokeneempia koiria.
  2. Voidaan asettaa myös ns. sivujahtiin kolmas koira, joka toimii erillään pääjoukosta. 2v. nuori koira.
  3. Hirvikoirien käytöstä (varakoirat mukaan lukien) laaditaan erillinen käyttösuunnitelma ennen metsästyksen aloitusta. Metsästyspäiväkohtaisen suunnitelman laativat koirien ohjaajat jahtivoudin johdolla. Koiran poissaolosta on ilmoitettava edellisenä päivänä (jos mahdollista) metsästyksen johtajalle. Haukun kestäessä yli tunnin koiran ohjaaja pyrkii saamaan hirvet liikkeelle. Koirien ohjaajat osallistuvat jahtiin passimiehinä ollessaan vapaana koiran ohjauksesta.
  4. Koiran omistaja vastaa koirien aiheuttamista ylläpitokustannuksista ja seuraamuksista vahinkotilanteissa. Koiran omistajalla on mahdollisuus jahdin päätyttyä lähteä kotiin eikä hänen tarvitse osallistua saaliin käsittelyyn.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

  1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallista metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.
  3. Seurueen jäsenellä on ilmoitusvelvollisuus poissaolosta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään jahtiaamun kokoontumisaikaan mennessä metsästyksenjohtajalle. Mikäli seurueen jäsen on koko viikonlopun poissa jahdista ilmoittamatta, seuraa viikonlopun lihaosuuden menetys. Seurueen jäsenet voivat jakaa saaliin keskenään (puolikkaalla olevat) samalla ruokakunnalla on oikeus vain yhteen lihaosuuteen.

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

  1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
  2. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
  3. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn.

AMPUMIS-/HAAVOITTAMISTILANNE

  1. Ampumisesta aina ilmoitettava jahtiradiolla muille jahtiin osallistujille välittömästi, sekä varmistettava että tieto saavuttaa metsästyksenjohtajan.
  2. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
  3. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
  • merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
  • merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille ja metsästyksenjohtajalle.

KAATAJAMÄÄRITYS
• Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
• Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
• Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

SAALIIN JAKO
• Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle
• Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Kiitospalan koko on aikuisen hirven osalta 5 kg ja vasan osalta 4 kg. Jos saman maanomistajan maille kaatuu metsästyskauden aikana 3 hirveä, voidaan 4 hirven kiitospala antaa sellaiselle maanomistajalle, jonka maille ei sinä metsästyskautena ole hirviä kaadettu.  Jako suoritetaan arvonnalla. Tätä jakotapaa noudatetaan silloin kun vuokrasopimuksessa ei ole asiaa toisin sovittu.
• Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin (katso osallistumisvelvollisuus kohta), jotka jakotilanteessa arvotaan. Metsästysvierailla ei ole lihaosuutta.

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
• Metsästyksenjohtaja vastaa lainsäädännön noudattamisesta ja tekee ilmoituksen laiminlyönnistä viranomaisille ja metsästysseuran johtokunnalle.  Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
•  Seuran  sääntöjen, tämän metsästyssäännön, ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä ja tekevät ilmoituksen asiasta metsästysseuran johtokunnalle.
• Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
• Metsästyksen johtajan ohjeiden laiminlyöntien osalta seuraamuksista päättää jahtivouti keskusteltuaan muiden voutien kanssa. Jos jahtivouti katsoo rikkomuksen tahalliseksi, on seuraamuksena 100 € sanktio. Muissa tapauksissa jahtivoudit päättävät seuraamuksista.  Laiminlyönneistä määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

PEIJAIS- TAI MUU SIDOSRYHMÄ TILAISUUS
• Tilaisuudet ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista.
• Tapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
• Tapahtuman järjestämiseen osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.
• Järjestelyryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

KUSTANNUKSET
• Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
• Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
• Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

– lupamaksut

– yhteishankinnat

– pelkkien hirvimaiden vuokrakulut

– muut kulut

  • Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.
  •  Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

YHTEISTOIMINTA
• Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
• Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

METSÄSTYSVIERAAT
• Metsästysvieraat noudattavat annettuja sääntöjä ja heidät on perehdytettävä jahtiin.


METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
• Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
• Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.