Omavalvontasuunnitelma

ELINTARVIKETILAN OMAVALVONTASUUNNITELMA 10.8.2015

 Ruuhi-Lapin Erämiehet Ry

 

Johdanto

Tämä omavalvontasuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi luonnonvaraisen riistan laukauksen jälkeisen toiminnan ohjeeksi, mukaan lukien teurastuksen, jäähdyttämisen, lihan leikkaamisen, jakotoimien, sekä tarvittavan pakkaamisen. Myöhemmin puhuttaessa laitoksesta, tai teuraskäsittelystä, sillä tarkoitetaan niitä olosuhteita, joissa riistanlihaa käsitellään nylkyvajassamme.

1.      Toiminnan Kuvaus

 

1.1 Yhteystiedot

Ruuhi-Lapin Erämiehet Ry

Risto Terimaa
Puhelin: 040 773 9661

 

1.2 Toimitilat

Sijaintiosoite:

Ruuhipirtintie 90
41440 Ruuhimäki

 

1.3 Toiminnan yleiskuvaus

Seuramme nylkyvajaa käytetään ympärivuotisesti seuraavasti:

  • Metsästysaikana nylkyvajaa käytetään lähinnä seuramme riistasaaliin käsittelyyn.
  • Lisäksi alueen muutkin seurat voivat tarvittaessa käyttää nylkyvajaamme kohtuullista korvausta
  • Nylkyvajaamme vuokrataan tarvittaessa myös metsästysmatkailun tarpeisiin esim. valtion mailla metsästävien seurueiden riistalihan käsittelyyn.
  • Myös alueen karjankasvattajat voivat käyttää tilojamme lain sallimissa puitteissa.
  • Tilamme käyvät myös kolarihirvien käsittelyyn, hirviseurueellamme on jatkuva päivystys kyseisen tarpeen varalle.

 

HUOM! Tiloissa voi työskennellä vain koulutuksen saanut henkilö (elintarvikepassi)

Jahtikauden alkaessa suoritetaan tilojen tarkastus, puhdistus ja desinfiointi ja korjataan mahdolliset puutteet. Samat toimenpiteet suoritetaan myös jahdin ja jahtikauden jälkeen.

 

1.4 Toiminta jahtikauden aikana

Tilojen käytöstä on laadittu erillinen turvallisuussuunnitelma. Jokainen seuramme tilojen käyttäjä on velvollinen noudattamaan saamiaan turvallisuus- ja hygieniaohjeita.

 

Hirvijahtiin osallistujan asiakirjat:

  • Annetaan elintarviketilan turvallisuusohje.
  • Annetaan kirjallinen tilojen käyttöopas, jonka vastaanottamisen kukin kuittaa. Samalla hän ilmoittaa saaneensa perehdytyksen ja hallitsevansa tilojen turvallisen käytön sekä tutustuneensa tähän ohjeeseen ja tilojen turvallisuusasiakirjaan.

Ilman kirjallista perehdytystä tilojen käyttö henkilöltä on kielletty.

Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa.

 

1.5 Laukauksen jälkeen

Onnistuneen kaadon jälkeen on vuorossa pistäminen, suolistaminen sekä saaliin kuljetus käsittelypaikalle, jossa hirvi nyljetään ja paloitellaan. Näitä työvaiheita ennen joudutaan usein suorittamaan lopetuslaukaus. Lihan laatuun vaikuttaa paljon se, mihin luoti osuu. Mikäli luoti osuu hirven vatsaonteloon ja eläin juoksee usean minuutin ajan ennen kaatumistaan, on suolen sisältö todennäköisesti jo ehtinyt leviämään vatsaontelon lisäksi verenkiertoon. Tällöin hirven käsittelypaikalla joudutaan päättämään, onko lihasta enää ihmisravinnoksi.

Lopetuslaukaus
Lopetuslaukaus suoritetaan ampumalla hirven niskaan, kallon ja selkärangan yhtymäkohtaan. Mikäli ammut hirveä korvanjuureen, voi kalloluun takaosa hajota niin, että joudut unohtamaan sarvitrofeen teettämisen. Suorita armonlaukaus maltillisesti, mutta kuitenkin riittävän nopeasti. Varmista, että metsästyskoira on riittävän kaukana, jotta mahdollisesti kimpoava luoti ei lopeta hyvää jahtikoiraa. Samalla suojellaan koiran kuuloa.

Hirven pistäminen
Hirvestä on myös laskettava veri pois. Pistäminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun on varmistettu, että hirvi on todella kuollut. Pistämisellä katkaistaan sydämeen johtavat isot verisuonet, jotta kudoksista poistuu veri. Kun veri saadaan pois lihaksistosta, varmistetaan hyvä lihan laatu. Pistäminen tehdään aina hirven rintaan parin tuuman mittaisella terällä. Etsi sormilla tunnustelemalla kohtaa, joka tuntuu kuopalta. Tähän pistokuoppaan puukko työnnetään kohtisuorasti, mutta ei liian syvälle. Liikuttele puukon terää hieman molemmille puolille, jolloin verisuonet katkeavat. Vedä lopuksi puukko pois pistokohdasta, jolloin veri alkaa kunnolla virrata ulos.

Hirven suolistus
Hirvi suolistetaan ampumapaikalla. Suolistuksen tulee tapahtua 50 minuutin sisällä ensimmäisestä laukauksesta. Suolistus tehdään usein kaatopaikalla. Mikäli hirvi on saanut osuman rintaonteloon ja käsittelypaikka on lyhyen matkan päässä, suolistuksen voi tehdä siellä. Turvallisuussyistä on tärkeää, että vain yksi metsästäjistä käsittelee puukkoa. Hirven suolistus on kaatajan kunniatehtävä.

Aluksi hirvi käännetään muutaman miehen voimin oikeaan asentoon. Jotta leikkaaja voi suorittaa puukon kuljettamisen helposti, on muiden pidettävä hirven jalkoja halutussa asennossa. Myös vatsanlievettä voidaan levittää. Hirven suolistus on aina tehtävä huolellisesti ja varoen. On myös huolehdittava siitä, että puukko on oikeanmallinen ja riittävän terävä. Suolistamisen jälkeen hirvi siirretään lahtivajalle.

Suolistamisen vaiheet: (Kun hirvenpäätä ei aiota täyttää)
Avaa kaulanahka kurkun keskilinjaa pitkin aina rinnan pistokuoppaan saakka. Nylje viiltoa muutaman sentin verran viillon molemmilta puolilta. Syvennä avausviiltoa kurkun keskiosasta, jotta saat hirven henkitorven näkyviin . Henkitorvi ja ruokatorvi nyljetään esiin ja varotaan vioittamasta niitä. Irrota torvet pään puolelta levenevän kurkkuruston yläpuolelta. Ruhon suuntaan torvipari nyljetään aina siihen kohtaan asti, jossa ne menevät rinnan sisään. Levennä hieman sisään menokohtaa, jotta voit puukonterällä irrottaa torvet riittävän syvältä. Torvia ei tarvitse sitoa narulla, mikäli olet toiminut yllä olevien ohjeiden mukaisesti.

Nahan aukaisuviilto tehdään rintalastan kärjestä vatsan keskilinjaa pitkin peräaukkoon saakka. Kuljeta puukon kärkeä toisen käden etu- ja keskisormen välissä. Kun toinen käsi on vatsapeitteen päällä, ei sitä vahingossa viilletä auki. Uroshirven kohdalla nahka aukaistaan sukupuolielinten molemmilta puolilta. Poista lopuksi sukupuolielimet nylkemällä ja leikkaamalla. Kun vatsanahka on avattu, nyljetään nahan molemmin puolin noin viiden sentin verran. Takajalkojen juuresta ja nivusista nyljetään puolestaan 15 sentin verran. Peräsuolen sorvaus: Kuljeta puukkoa lantio-ontelossa sahaavin liikkein suolen ympäri. Työvaihetta helpottamaan voit myös tehdä kaksi sopivan kokoista viiltoa peräsuolen sivuun, josta saat etusormella hyvän otteen.

Nahan avaamisen jälkeen voit avata vatsapeitteen rintalastan kärjestä lantioon saakka.
Nyt hirven voi kääntää sen oikealle kyljelle. Selkäpuolen yhtenäinen kalvo viilletään auki selkärangan läheltä. Puukollista miestä avustavan tulee tässä vaiheessa pitää hirven vatsanlievettä kohollaan. Viillä pallealihas auki, työnnä käsi rintaontelon kautta ja vedä torvet voimaa käyttäen ulos. Tällä vedolla tulee ulos myös keuhkot, pötsi, sisäelimet sekä peräsuolet. Käännä lopuksi ruho vatsalleen. Ota sydän ja maksa muovipussiin talteen.

Hirven kuljetus
Hirven ruho siirretään tien varteen usein vetämällä pulkan, vetoliinan tai vetopressun avulla. Suunnittele heti aluksi vetoreitti. Kannattaa aina kiertää pahimmat esteet (terävät kivet), jotta hirven nahka ei menisi pilalle. On myös tärkeää, ettei ruhon sisälle pääse turhaa likaa vedon aikana. Mikäli hirven alle ei saada mitään suojaa, tulee muistaa vetää hirveä aina myötäkarvaan ja selällään. Osa metsästäjistä voi myös vetää hirven jaloista. Vetäminen tällä tavalla on suositeltua vain talvella, jotta hirven nahka pysyy myyntikunnossa.

Vetoköysien lisäksi laitetaan sierainten väliseinän läpi vielä ns. vetokapula, jonka avulla hirven pää saadaan nostettua ilmaan helpottamaan vetämistä. Näin vältetään myös rikkomasta komeita hirvensarvia. Vetokapula on noin 5 cm leveä ja reilut 100 cm pitkä. Sen molemmilla puolilla on oltava kantaja. Hirven vetäminen on rankka fyysinen ponnistus, johon ei sydänongelmista kärsivän tule koskaan ryhtyä. Liian moni kokenut metsästäjä on kuollut sydänkohtaukseen tämän vuoksi.

Mikäli on käytössä mönkijä, ja sitä voidaan käyttää helpottaa se urakkaa melkoisesti. Tien vierestä hirven saa helposti kuljetettua auton peräkärryllä lahtivajalle. Hirvet suojataan kuljetuksen ajaksi esim. kevytpeitteellä. Kaadetun hirven kuljettaminen tällä tavalla ei aiheuta paheksuvia katseita ja tarpeettomia lehtikirjoituksia, joissa hirvenmetsästäjiä moititaan.

Hirven nylkeminen perinteisellä tavalla
Lahtivajalle päästyä nylkeminen voi alkaa. Takajalkoja nyljetään peräkärryssä niin pitkälle, että kinnerkoukut saadaan kiinni. Kinnerkoukku kiinnitetään hirven takajalkoihin jo sen ollessa peräkärryssä. Nahan leikkaaminen aloitetaan takajalkojen osalta sorkkien yläpuolelta. Jatka nahan avaamista kinnertaipeen kautta reiden sisäpintaa pitkin vatsapuolen avattuun kohtaan. Toimi etujalkojen osalta samoin.

Jalkojen nahan leikkuun jälkeen nyljetään. Etujalat nyljetään ruhoon asti. Takajalat nyljetään sisäpuolelta vatsalinjaan saakka ja ulkopuolelta puoleen väliin paisteja. Katkaistaan etujalat nivelen keskikohdasta puukolla. Otetaan sitten jalasta kiinni samalla vääntäen ja nykäise koipea sivulle. Takajalat katkaistaan puolestaan nivelen ja putkiluun rajasta, kiinnitetään takajalkojen nahat lattiassa oleviin koukkuihin hihnoissa olevilla lukkopihdeillä ja nostetaan hirveä varovasti sähkövinssillä ylöspäin samalla nahan irtoamista autetaan tarvittaessa puukolla. Nylkemisen edistyessä ruhoa nostetaan aina hieman ylemmäksi. Puukkoa tarvitaan vatsanpeitteen ja niskan nylkemiseen

Nahka katkaistaan korvien takaa, kun nylkeminen on tehty. Niska katkaistaan ylimmän niskanikaman kohdalta puukolla tai sahalla Poista lopuksi vielä puukolla verenhyytymäkohdat sekä ylimääräiset riekaleet. Muista vielä huuhdella rinta- ja vatsaontelo kylmällä vedellä. Avaa nylkemisen lopuksi vielä lavat. Huom! Yllä oleva ohje on tilanteisiin, joissa päätä ei aiota täyttää.

Ruhon siirretään kuljetinrataa pitkin rullakoukkujen varassa kylmiöön. Jäädyttäminen parantaa lihan laatua. Lämpöeristetyn kylmähuoneen lämpötila säädettään 0 -4 asteeseen, eikä ongelmaksi tule edes loppujahtikauden pakkaskelit, jotka voivat pilata hirvenlihan laatua nopeastikin. Ihanteellisissa olosuhteissa hirveä voidaan riiputtaa riittävän kauan, silloin lihasta tulee mureaa. Paloittelutaidot on oltava jokaisella hirviporukkaan kuuluvalla. Lihankäsittelykurssit ovat lämpimästi suositeltavia hirvenmetsästysharrastuksen vasta aloittaneille.

Ruhon jatkokäsittely:

Nylkyvajassamme kylmiötä seuraa välittömästi erillinen käsittelytila. Jäähdytetyt kokonaiset ruhot siirretään suoraan rullarataa pitkin kylmiöstä käsittelytilaan.

  • Ruho Punnitaan koukkuvaa`alla.
  • Ruhon pääosat leikataan irti kintereessä riippuvasta ruhosta.
  • Lopullinen käyttötarkoituksen mukaisiin osiin leikkaus tapahtuu leikkuupöydillä, lopputuloksena saadaan luutonta lihaa.
  • Punnitaan luut yms. jako-osuuteen kuulumattomien ruhonosien yhteispaino vähennetään koukkupunnituksen kokonaispainosta, näin saadaan jaettavan lihan yhteispaino. Lihapaino jaetaan metsästäjien lukumäärällä, näin saadaan metsästäjän lihaosuus määriteltyä.
  • Liha jaetaan metsästäjille tasaosuuksina osallistumisen mukaisesti.
  • Jako-osuus laitetaan muovisiin elintarvikelaatikoihin.
  • Laatikot numeroidaan ja arvotaan.
  • Jokainen seurueen jäsen tekee lihojen jatkojalostamisen haluamallaan tavalla.

Seuran lihamylly ja vakuumilaite ovat käytettävissä lihojen jatkokäsittelyssä, tarvikkeet, kuten vakuumipussit hankkii jokainen itse.

Myyntiin tarkoitetut (esim. Huutokaupalla myydyt) lihat voidaan myös lajitella ja pakata vakuumipusseihin ostajan toiveiden mukaan. Jatkojalostusta (esim. Jauhelihaa) emme voi tehdä.

 

1.6 Henkilöstö

Nylkyvajalla työskentelee 6 -17 henkilöä.

 

Omavalvonnan vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
Puhelin: 040 773 9661

 

1.7 Valvontaviranomaisen tiedot

Valvontaviranomaisena alueellamme toimii hygieenikkoeläinlääkäri Eija Suominen.

Yhteyshenkilö: 

Eija Suominen
puhelin 050 526 0437

2. TIEDOT ELÄIMISTÄ

Vastuuhenkilö:

Jukka Laitinen
Puhelin 040 151 0909

 

2.1 Luonnonvaraisen riistan mukana metsästäjä toimittaa seuraavat tiedot ja asiakirjat

Hirvieläinten, jänisten, kanien ja lintujen liha tulee kuljettaa vähittäismyyntiin hygieenisesti ja kuljetuksessa tulee noudattaa säädösten mukaisia lämpötiloja. Lihan mukana tulee toimittaa asiakirja, jossa on seuraavat tiedot:

  • Riistaeläinlaji(t)
  • Lihan määrä
  • Pyyntiajankohta (päivämäärä ja aika)
  • Pyyntipaikkakunta
  • Toimituspäivämäärä
  • Lähettäjän ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot (elintarvikehuoneistoasetus)
  • Asiakirjaan kirjataan että liha on tarkastamatonta. Asiakirjamalli on tämän ohjeen liitteessä III.
  • Metsästäjän tai metsästysseuran on pidettävä kirjaa vähittäismyyntiin toimitetusta luonnonvaraisesta riistan lihasta. Kirjanpitoa voidaan pitää säilyttämällä kopio [toimitus]asiakirjoista. Kirjanpitoa on säilytettävä yksi vuosi (elintarvikehuoneistoasetus).
  • Trikiinitutkimus tehdään kaikille trikiinialttiille eläinlajeille, kuten karhujen, villisikojen, hylkeiden, ilvesten, mäyrien, majavien ja rämemajavien lihalle myös silloin, kun ruhoa ei aiota toimittaa lihantarkastukseen vaan se luovutetaan suoraan yksityiselle kuluttajalle.
  • Metsästäjä ottaa trikiininäytteen ja toimittaa sen tutkittavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Liha voidaan luovuttaa vasta sitten, kun on saatu kielteinen trikiinitutkimustulos.
  • Trikiinitutkimus tehdään trikiinialttiille eläinlajeille myös silloin, kun liha syödään metsästäjän omassa taloudessa.

Mikäli jotain poikkeavaa havaitaan alustavassa aistinvaraisessa tarkastuksessa, ne kirjataan ja tarvittaessa pyydetään eläinlääkäri tarkastamaan eläimen kunto.

 

2.2 Tiedot vastaanotetuista eläimistä

Vastuuhenkilö:

Jukka Laitinen
Puhelin 040 151 0909

 

3. TUOTANTO

Vastuuhenkilöt:

Risto Terimaa: 040 773 9661
Jukka Laitinen: 040 151 0909

 

3.1 Teurastushygienia

Toimimme teurastuksessa hygieniakoulutuksen mukaisesti.

  • Kaikilta riistalihan käsittelyyn osallistuvilta edellytetään hygieniapassi.
  • Ulkovaatteet ja -kengät vaihdetaan elintarviketilaan sopiviksi.
  • Suoritetaan tarvittavat pesutoimet pesutiloissa.
  • Lihan käsittelyssä käytetään aina suojakäsineitä. (Seura huolehtii, että suojakäsineitä on riittävästi saatavilla).

 

3.2 Ruhojen jäähdytys

Ruhojen jäähdytys toteutetaan seuraavasti:

  • Ruhot jäähdytetään ja varastoidaan kylmiössä
  • Kylmiön lämpötila on 0 – 4 astetta.
  • Tuotantovastaavat tarkkailevat säännöllisesti lämpötiloja ja tekevät merkinnät erilliseen seurantakirjaan.

 

3.3 Aistinvarainen ruhojen laadunseuranta

Teurastuksen aikana:

  • Ruhon käsittelijät tekevät aistinvaraisen tutkimuksen riistaruholle, poikkeamat kirjataan.
  • Lihan leikkaajat tekevät aistinvaraisen tutkimuksen lihanleikkauksen yhteydessä, poikkeamat kirjataan.

 

 

4. VESINÄYTTEIDEN OTTO

vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
Puhelin: 040 773 9661

 

4.1 Talousveden laadun seuranta

Talousveden laadun seuranta toteutetaan seuraavasti:

  • Raakaveden toimittaja Toivakan kunnan vesilaitos toimittaa tarvittavat vesinäytteet.

 

4.1.1 Näytteenotto-ohje
  • Näytteet otetaan laboratoriosta noudettuihin steriileihin näytepulloihin.
  • Ennen näytteenottoa vettä juoksutetaan 2-3 minuuttia.
  • Hanojen mahdollisia suuttimia ei poisteta näytteenoton ajaksi.
  • Laboratorion lähetteeseen merkitään näytteenottopäivämäärä
  • Vesipisteen numero
  • Merkintä omavalvontanäytteestä
  • Tieto mistä laitoksesta näyte on otettu
  • Näytteet toimitetaan laboratorioon välittömästi. Mikäli näytteitä ei saada heti toimitettua ja toimittaminen kestää yli kolme tuntia laboratorioon näytteet säilytetään jäähdytettyinä.
  • Testaustodistuksia säilytetään tarkoitukseen varatussa kansiossa vähintään kahden vuoden ajan.

 

4.2 Ympäristönäytteet
  • Otetaan tarvittaessa.
  • Toimitetaan tutkittavaksi tutkivalle viranomaiselle.

 

4.2.1 Laitoksen tilat ja laitteet

Laitoksen tiloista ja laitteista otetaan pintapuhtausnäytteet tarvittaessa seuraavasti:

  • Mikäli epäillään epäpuhtauksia otetaan tarvittavat näytteet ohjeiden mukaan ja toimitetaan ne tutkittavaksi.

 

4.2.2 Käyttämämme tutkimuslaboratorio (vesinäytteet)

Piia Kepanen Jyväskylän kaupunki -ympäristöterveystarkastaja
Puhelin: 014 266 2380

piia.kepanen@jkl.fi

 

5. TILOJEN JA LAITTEIDEN LÄMPÖTILASEURANTA

Vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
Puhelin 040 773 9661

 Lämpötilan seuranta:

  • päivittäinen lämpötilaseuranta silloin kun tiloissa on riistalihaa
  • tulokset kirjataan erilliseen valvontakaavakkeeseen
  • jos poikkeamia havaitaan tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet

 

6. HAITTAELÄINTEN TORJUNTA

Vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
Puhelin 040 773 9661

 

6.1 Ennaltaehkäisevät toimenpiteet

Tuhoeläintorjunnan ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat:

  • Haittaeläinten pääsy on estetty rakenteellisesti mahdollisimman hyvin.
  • Asennettu lintuverkot.
  • Työpöydät ovat ruostumatonta terästä lihankäsittelytilassa.
  • Käsittelytilojen ovet pidetään suljettuina.

 

6.2 Toiminta haittaeläimiä havaittaessa

Toimenpiteet haittaeläintorjunnassa ovat:

  • Toimimme haittaeläin torjuntaohjeiden mukaisesti.
  • Täytämme tarvittaessa ammatti haittaeläintorjujia apuna.

 

7. PUHTAANAPITO

Vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
puhelin 040 773 9661

 

Tilojen puhtaanapito toteutetaan seuraavasti:

  • Puhdistetaan ja desinfioidaan tilat ennen jokaista käyttöä.
  • Siivotaan ja desinfioidaan tilat jokaisen käytön jälkeen.
  • Pöydänkannet nostetaan pystyasentoon kuivumisen varmistamiseksi.
  • Tilat kuivatetaan koneellisella poistoilmalla, tarvittava korvausilma tulee raitisilmaventtiileistä.

Koneet ja laitteet:

  • Puhdistetaan ja desinfioidaan koneet ja laitteet ennen jokaista käyttöä.
  • Puhdistetaan ja desinfioidaan hygieniaohjeen mukaisesti jokaisen käytön jälkeen.
  • Pöydät puhdistetaan, pinnoista harjataan irti kuivunut lika, pinnat huuhdellaan ja kuivataan kumilastalla.
  • Veitsien desinfiointi tehdään autoklaavilla.

Lattian puhdistus:

  • Huuhdellaan lattia kylmällä vedellä.
  • Laitetaan desinfioiva lattianpesuaine ja pestään puhtaaksi pesuharjalla.
  • Lopuksi lattia kuivataan kumilastalla lattiakaivoihin.
  • RST – lattiakaivojen sihdit puhdistetaan ja kaivot tyhjennetään.

Pesuvälineet:

  • Rätit, tiskiharjat, ym. pestään siivousvälineiden pesualtaassa.
  • Pesuvälineet kuivataan.
  • Vvarastointi tapahtuu siivouskomerossa.
  • Roska-astiat tyhjennetään ja puhdistetaan.

Puhdistus-ja desinfiointiaineet ovat:

  • Fairy – astianpesuaine
  • Andy – yleispuhdistusaine
  • Desinfiointiaineet

8.  LAITTEIDEN JA RAKENTEIDEN KUNNOSSAPITO

Vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
Puhelin 040 773 9661

Laitteiden ja rakenteiden kunnossapito toteutetaan seuraavasti:

  • Koneet – ja laitteet huolletaan säännöllisesti laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti.
  • Rikkoontuneet koneet – ja laitteet korjataan välittömästi.
  • Rakenteet tarkastetaan säännöllisesti ja tarvittavat korjaustoimet tehdään välittömästi.

 

9.  JÄTEHUOLTO

Vastuuhenkilö:

Jouko Hokkanen
Puhelin:0400 645828

 

Jätehuolto hoidetaan seuraavasti:

  • Alueellamme on kunnallinen jätehuolto.
9.1 Eläimistä saatavat sivutuotteiden hävitys/jatkojalostus

Nahka:

  • Nahka suolataan
  • Varastoidaan ulkona peitettynä jahtikauden ajan
  • Toimitetaan jatkojalostukseen jahtikauden päätyttyä

Luuaines:

  • Osa luuaineesta menee loppukäyttäjälle lähinnä eläinten ruoaksi
  • Suosittelemme luu- ja teurasjätteen keittämistä ennen lopullista käyttöä.

Teurasjäte:

  • Teurasjäte käytetään eläinten ruoaksi.
  • Mikäli kyseessä on sairaan eläimen ruho, jota ei voi käyttää ravinnoksi, ruho haudataan maahan.

 

9.2 Muun jätteen käsittely:
  • Alueella toimii kunnallinen jätteenkeräily.

 

9.2 Jätevedet

Vastuuhenkilö:

Risto Terimaa
Puhelin 040 773 9661

 

 Toiminnan kuvaus:

  • Jätevedet toimitetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon.

 

10. ASIAKIRJOJEN HALLINTA

Vastuuhenkilö:

Sakari Miettinen
puhelin 0400 185811

 

Elintarvikehuoneisto ilmoitus:

  • ilmoitus tehty valvontaviranomaisille

 

Asiakirjojen säilytys:

Vastuuhenkilö:

Ruuhi-Lapin Erämiehet Ry

sihteeri:
Jukka Kovanen
Puhelin 050 454 5465
Sähköposti kovanjuk@gmail.com

 

kuvaus:

  • Tarvitsemansa asiakirjat säilyttää seuran sihteeri kotonaan.
  • Asiakirjojen arkistointi nylkyvajalla Ruuhipirtintie 90, 41440 Ruuhimäki.
  • Päivittäiset asiakirjat lämpötilan seuranta lomakkeet ym. säilytetään toiminnan aikana nylkyvajalla, ja arkistoidaan toiminnan jälkeen.